Arviointi
Oppimisen arvioinnilla pyritään määrittelemään kunkin oppilaan osaamisen taso opiskelun alussa (diagnostinen) sen aikana (formatiivinen) ja sen jälkeen (summatiivinen). Arviointi on absoluuttista, jos suoritusta verrataan ennalta määriteltyihin kriteereihin (esim. yo-koe). Suhteellisessa arvioinnissa oppimistuloksia verrataan muiden oppilaiden tuloksiin (esim. Gaussin käyrä). Tavoitearvioinnissa verrataan oppimista ennalta määriteltyihin yhteisiin tavoitteisiin tai oppijan itselleen asettamin tavoitteisiin. Yleensä lähtökohtana arvioinnissa on opetussuunnitelman tavoitteet sekä itse asetetut tavoitteet. Opiskelijan arviointi tuottaa tietoa opiskelijalle itselleen, opettajile ja työnajntajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten.
Opintokokonaisuuden aikana opettaja reflektoi opetuksen vuorovaikutusta ja oppituntien sisältöä, mutta myös oppilaiden oppimista arviointikriteerien valossa. Opettajan tulee olla arvioinnissa
- Johdonmukainen ja luotettava
- Oikeudenmukainen ja tasapuolinen
- Objektiivinen
- Avoin ja läpinäkyvä
- Oppimista tukevaa ja kannustavaa.
Arvioinnin vaiheet
- Arvioi lähtötaso: Osaamisen lähtötaso arvioidaan (vertaa suunnittelun lähtötaso). Oppimista tukevat toimet voidaan suunnitella yksittäiselle opiskelijalle ja opiskelijaryhmälle sopivaksi, kun lähtötaso on tiedossa.
- Arviointitavoitteiden asetus ja aikataulutus: Tavoitteet löytyvät OPSista ja lisäksi tavoitteita määritellään itse. Sovitaan opiskeiljoiden kanssa avioinnin aikataulu (välitentti, lopputentti, keskustelutilaisuudet). Tavoitteet ja aikataulu on hyvä olla opiskelijoiden tiedossa, jotta niiden saavuttamisen seuranta on helpompaa.
- Arviointimenetelmien valinta: Arviointimenetelmistä sopiminen opiskelijoiden kanssa on hyvä motivointikeino. Opiskeiljoiden vastuuntunto opintoja kohtaan kasvaa esim. erityisesti itsearvioinnissa. Arviointimenetelmät voidaan sopia opiskelijoiden kanssa ja siinä voi olla useampi elementti Se missä suhteessa arviointi on oppijan itsearviointia tai opettajan arviointia voidaan määritellä ryhmä- tai henkilökohtaisesti.Itsearviointi - opija arvioi oppimistaan, opiskelutekniikkaansa, tehokkuuttaan, vastuullisuuttaan.
VINKKI: Pekka Peura: Mastery Learning
- Ryhmäarviointi - arviointi tehdään esim. pienryhmissä
- Oppimispäiväkirja - kirjataan ja pohditaan omin sanoin opittu asia, oppimispäiväkirja on hyvä kertauksen väline.
- Havainnointi - systemaattinen havainnointi tehdään ennalta määritellyin kriteerein. Havainnoinnissa on oltava objektiivinen.
- Koe, tentti, ryhmätentti, verkkotentti, essee, projektityö, keskustelu
- Oppimisen edistymisen seuranta: Väliarvioinnilla (esim. koe, keskustelu, essee) seurataan oppilaiden kehitystä ja arvioinnin onnistumista. Kannustavalla arvioinnilla voidaan motivoida oppilaita merkittävästi. Arvioinnin tarkoitus on oppimisen tukeminen ja osaamisen arviointi. Tarvittaessa arviointikriteerejä voidaan muuttaa opintojen aikana.
- Opetuksen reflektointi ja opettajan itsearviointi: Itsearvioinnilla opettaja näkee työnsä onnistumiset, haasteet ja heikkoudet. Päivittäisellä itsearvioinnilla opettaja kehittää työtään ja kehittyy opettajana. Itsearvioinissa pohditaan ihmiskäsityksen, tietokäsityksen ja oppimiskäsityksen kautta omaa opetusta ja oppilaiden oppimista.
VINKKI: Opettajan itsearvioinnin muistilista
- Arviointitavoitteiden saavuttaminen: Koulun tavoitteet, opetuksen sisältö, opetusmenetelmät ja arviointi muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, millä tuetaan opiskelijan kehitystä ja oppimista. Edellämainittujen elementtien kautta opiskelijan osaaminen realisoituu numeroksi/sanalliseksi arvioksi.
Lähteinä käytetty
- Koppinen M-L., Korpinen E., Pollari J. 1999 Arviointi oppimisen tukena.WSOY
- Atjonen P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Tammi
- Pruuki L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa. taitoa ja työkaluja. EDITA Helsinki
- Opetushallitus. 2008. Opiskeiljan arvioinnin hyviä käytäntöjä
