Opiskelijan ohjaus

Oppimisprosessit ovat aina hyvin yksilöllisiä, henkilökohtaisia ja kokemuksellisia. Tästä huolimatta niitä jäsennetään yhteisen kielen ja yhteisten kulttuuristen merkityksien avulla yhteistyössä muiden kanssa. Opiskelijoille näitä yhteisen työstämisen paikkoja ovat oppitunnit, työelämän harjoittelujaksot ja opinnäytetyön tekeminen. Periaatteena oppimisessa  on, että ohjauksen toimintamallit, keinot ja opettajan interventiot vahvistavat opiskelijan toimijuutta. Ohjaustilanteissa niin yksilö-, ryhmä- kuin yhteisötasollakin autetaan opiskelijaa tunnistamaan omat tietonsa, taitonsa ja voimavaransa sekä arvioimaan toimintatapojensa toimivuutta, harjoittelemaan uusia tapoja ja osallisuutta. Näiden tarkoituksena on opiskelijan toimintamahdollisuuksien laajentuminen.

 

Ohjaus

Ohjauksessa on kyse yhteistoiminnasta, jonka tarkoituksena on

  • oppimisprosessin aikaan saaminen
  • erilaisten oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmaratkaisuprosessien ohjaaminen
  • ohjattavan oman toimijuuden vahvistaminen.
  • ohjattavan tuen tarpeen väheneminen hänen voimaantuessaan ohjausprosessin aikana
  • opiskelijan itseohjautuvuuden kasvaminen

 

Henkilökohtaistaminen ja erityisopetus

Jokaisen opiskelijan oppimisprosessi on henkilökohtainen ja jokainen opiskelija huomioidaan yksilönä. Henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen varmistamiseksi kiinnitetään huomiota henkilökohtaistamiseen, jota voidaan kuvata pedagogiseksi pyrkimykseksi vastata ammattitaidon kehittämishaasteisiin. Henkilökohtaistaminen tapahtuu ohjausprosessissa, jossa opiskelijan omia tavoitteita, kokemuksia ja merkityksiä yhdistetään työelämän vaatimuksiin ja opiskeltavan tutkinnon perusteisiin yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.

 

Tämän päivän ammatillisessa koulutuksessa panostetaan henkilökohtaistamiseen ja joustaviin opintopolkuihin. Henkilökohtainen opetussuunnitelma (OPS) tukee opiskelijan uravalintaa ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Opiskelija voi myös henkilökohtaistamisen kautta hyödyntää aiempia opintojaan, työkokemustaan ja siinä voidaan ottaa huomioon opiskelijan erityistarpeet (elämäntilanne, verkko-opinnot tms.). Ammatilliselta opettajalta ja myös opiskelijoilta vaaditaan panostusta henkilökohtaisten suunnitelmien tekoon. Henkilökohtainen OPS perustuu opiskelijan oman opintojen suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opettaja tukee ja ohjaa tätä suunnitelmaa alusta loppuun. On myös tärkeää, että tämä OPS toteutuu. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Opiskelija sitoutuu noudattamaan OPS:ia ja on motivoitunut opiskelemaan itse koko koulutuksen ajaksi itse suunnittelemassaan opintopolussa.

 

Ammatilliseen koulutukseen on vuonna 2015 tehty  Erityisopetuksen käsikirja , jossa tarkastellaan ammatillisen koulutuksen toimintaperiaatteita opiskelijoiden tuen tarpeen näkökulmasta. Käsikirjan tavoitteena on kuvata hyvin toteutetun yleisen tuen merkitystä ja vaikutusta opiskelijan oppimiseen ja hyvinvointiin. Ammatillinen erityisopetus ammatillisessa peruskoulutuksessa ja erityinen tuki lisä- ja täydennyskoulutuksessa käsitellään uuden 1.8.2015 voimaan tulleen lainsäädännön pohjalta.

 

 

Opettajan tehtävä ohjauksessa

Opettajan tehtävänä on

  • tukea prosessia, jossa syntyy reflektoivaa oivallusta, jonka kautta kehittyy uusia tarinoita ja uudenlaista arjen toimintaa.
  • auttaa opiskelijaa vuorovaikutuksessa peilaamaan käsitystä itsestä, ammatillisuudesta, arvoista, työhön sitoutumisata ja tulevaisuudesta suhteessa työnvaatimuksiin ja osaamiseen
  • toimia vaikuttajana ja muutosagenttina
  • löytää opiskelijoille perustehtävän kannalta tarkoituksenmukainen työskentelyn taso ja aktivointi
  • seurata opiskelijan prosessin punaista lankaa, tarkistaa omaa ymmärrystään prosessista ja antaa palautetta
  • toimia keskustelutilan ja kohtaamispaikan luojana, jossa oppimisprosessi voi lähteä käyntiin ja kehittyä
  • tämän prosessin hahmottaminen, sen rakenteiden luominen ja rakentaminen sekä auttaminen erilaisissa siirtymäkohdissa (harjoitteluihin siirtyminen ja opinnäytetyön aloittaminen sekä työelämään siirtyminen valmistumisen jälkeen)
  • luoda ryhmään sellainen ilmapiiri ja työskentelyn edellytykset, jotka mahdollistavat turvallisen ja inspiroivan ympäristön kasvun ja voimaantumisen kysymyksille

 

Ohjaus edellyttää opettajalta

Opiskelijan ohjaaminen edellyttää opettajalta

  • ohjattavan kohtaamista yksilönä,
    • opintojen ja tehtävien kartoittamisen sekä opiskelijan elämänkentän ja – tilanteen huomioon ottamisen
  • hänen tarpeiden kartoittamista,
  • kunnioittavaa ja rakentavaa kohtaamista ja dialogista vuorovaikutusta
  • kumppanuutta, dialogisuutta ja läpinäkyvyyttä
    • yhteistyösuhde, jota leimaa kunnioitus, luottamus ja neuvotteleva toimintatapa
    • vuorovaikutuksellinen toimintatapa, jossa opettaja ja opiskelija ovat tasaverteisia keskustelukumppaneita
  • motivaation ja tahdon herättelyä sekä ylläpitoa,
    • opiskelijan kannustamista, innostamista ja rohkaisemista sekä opiskelijalle palautteen antamista sekä mahdollisuuksien etsimistä
  • voimaantumisen tukemista,
    • subjektiuden vahvistamista, toimijuuden kohentamista ja itseohjautuvuuden vahvistamista
  • metataitojen harjoituttamista ja
    • suunnittelun, ajattelun taitojen, reflektoinnin, ongelmanratkaisun ja päätöksen teon harjoittelua ja siinä ohjaamista.
  • persoonallisuuden kehittymisen tukemista

 

Tulevaisuuden opettajuus on varmasti paljon enemmän ohjaamista kuin opettamista. Kuten huovinen kirjoitti Aamulehden ihmiset osiossa 9.9.2015 Huomisen opettaja on oppimisagentti. Opettajan tehtävänä on opiskelijoiden vieminen uusiin ympäristöihin ja työkulttuureihin. Näiden ympäristöjen kautta opiskelijat kohtaavat uusia taitoja, jotka siirtyvät osaamispääomaksi. Opettajan tehtävä on siis uusien tietojen ja taitojen tunnistaminen, opiskelijoiden oppimisen ohjaaminen – oppimisagenttina toimiminen. Aikaisempaan tiedon välittäjän rooliin verrattuna opettajan tulee olla nyt oppimisen mahdollistaja ja ohjaaja. Jotta opettaja voi ohjata opiskelijoita uusille oppimispoluille, tulee hänellä olla valmiuksia erilaisissa ympäristöissä toimimisesta. Lisäksi opettajan tulee kyetä kommunikoimaan erilaisten työ- ja viranomaisverkostojen kanssa toimimalla ns. osaamisagenttina.

 

Lähteinä käytetty

  • Eteläpelto, A & Vähäsantanen, K. 2006. Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa Eteläpelto, A. & Onnismaa, J.(toim.).2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Kansanvalistuseura. Vantaa.

  • Huovinen, P. 2015. Huomisen opettaja on oppimisagentti. Aamulehti. Ihmiset. 9.9.2015.  B8.

  • Hänninen, S. 2006. Voimaantumisen kehitysohjelma persoonallisen identiteetin ja ammatillisen kehityksen tukijana. Teoksessa Eteläpelto, A. & Onnismaa, J.(toim.).2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Kansanvalistuseura. Vantaa.
  • Pekkari, M. 2009. Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Tammi. Hämeenlinna.
  • Sivonen, A. 2006. Elämänkartta aikuisten oppisopimuskoulutuksessa. Teoksessa Eteläpelto, A. & Onnismaa, J.(toim.).2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Kansanvalistuseura. Vantaa.
  • Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus. Tallinna.
  • Erityisopetuksen käsikirja. 2015. Opetushallitus.
  • Opetussuunnitelma sosiaali- ja terveysalan perustutkinto.