Vuorovaikutus on tärkeä osa opetustyötä. Oppiminen kun tapahtuu dialogisessa vuorovaikutuksessa ja siihen vaikuttaa ja liittyy monia eri tekijöitä. Vuorovaikutus voidaan jakaa seuraavasti:

• Opettajan sanallinen ja sanaton viestintä
• Kuuntelemisen taito
• Myönteisen opiskeluilmapiirin luominen

Opettajan sanallinen ja sanaton viestintä

Sanallinen viestintä on tärkeä työkalu opettajalle ja sen tärkeä elementti on selkeys. Seuraavasta linkistä pääset seuraamaan sanallisen viestinnän videota:

• Sanallinen viestintä

• Sanaton viestintä

Kuuntelemisen taito

Kuunteleminen on yksi nopeimmista tavoista oppia, mutta se, että kuuntelee hyvin, vaatii aktiivista ajattelua ja kurinalaisuutta sekä keskittymistä. Pinnalliseen kuuntelemiseen riittää, että on vaan paikalla. Kuuntelemalla pinnallisesti tai ei ollenkaan voidaan tehdä paljon hallaa esimerkiksi työelämässä, jos emme keskity mitä meille sanotaan, tulemme tekemään virheitä jotka voivat olla hyvin vakaviakin.

Ei uskoisi että kuuntelu on yhtä vaativa prosessi kuin puhuminenkin. Hyvä kuuntelija osaa

• ymmärtää ja tulkita viestiä,
• arvioida kuulemaansa sekä tehdä sen pohjalta yhteenvetoja ja johtopäätöksiä
• erottaa olennaisen epäollennaisesta ja faktatiedon puhujan henkilökohtaisista mielipiteistä.

Tehokkaaseen kuuntelemiseen kuuluu taito seurata sisällön rakentumista, ymmärtää puheessa esitettävien asioiden välisiä suhteita ja muistaa myös jälkeenpäin, mistä on puhuttu. Taitava kuuntelija osaa kiinnittää huomiota myös lauseyhteyteen ja puhujan nonverbaaliseen viestintään - samat sanat kun voivat tarkoittaa eri tilanteissa aivan eri asioita, ja sanatonkin viestintä olla täysin ristiriidassa sanallisen kanssa.

Tehokkaan kuuntelun tavoitteena on koittaa ymmärtää, mitä meille sanotaan ja mitä sanoilla tarkoitetaan. Kun me kuuntelemme alamme keskittyä samalla puhujan eleisiin, puhetapoihin ja asentoihin. Jos kuuntelemme hyvin, saatamme oppia paljon ja arvostaa puhujan sanoja. Tehokas kuuntelija yrittää saada kuulemastaan kaiken irti, yrittää saada selville puhujan ajattelutapaa ja taustoja, ei kritisoida heti puhujan sanoja negatiiviseen sävyyn.

Monet opiskelijat kertovat, että hyvä opettaja kuuntelee ja kannustaa. Opettajan tavalla kuunnella on merkittävä vaikutus opiskelijoiden oppimisen kannalta. Eikös opettajien kuulu tehdä tunnista mahdollisimman mielenkiintoinen, että opiskelijat jaksavat kuunnella ja olla aktiivisesti mukana tunnilla. Kun opiskelijat tekevät ryhmätöitä, on heidän silloin kuunneltava toisiaan ja avoin ilmapiiri edesauttaa pääsemään syvemmille opettavaisille keskusteluille.

VINKKI: Tarkkaile seuraavien viikkojen ajan minkälainen kuuntelija olet.

• Mitä huomioit, kuunteletko oikeasti vai mietitkö muita asioita samalla?
• Miten itse analysoit  pääsi sisällä puhujan kertomuksen?
• Jaksoitko kuunnella toista loppuun asti vai keskeytätkö herkästi puhujan?
• Kun kuuntelet toista kuuletko ympärilläsi tapahtuvia asioita ja puheita?

Myönteisen opiskeluilmapiirin luominen

Videossa kerromme pääpiirteet myönteisen opiskeluilmapiirin luomiselle. Ei muutakun katselemaan :) 

• Myönteisen ilmapi irin luominen

VINKKI: Opetusmenetelmä jota käytin opettajaharjoittelussa 2016:

Erilaisilla ryhmätyön menetelmillä voit vaikuttaa opiskelijoiden kuulluksi tulemiseen ja osallisuuden kokemukseen. Lääkehoitokurssissa on vaikeita käsitteitä ja asioita. Yksi niistä on lääkkeen vaiheet elimistössä, joita opiskelijat eivät oikein hahmottaneet ja kokivat kovin vaikeaksi. Joten keksin tehdä räpin niistä vaiheista, jonka sitten tunnilla räppäsin heille, jotta he saisivat selkeämmän ja paremman kuvan asiasta ja ehkä myös motivoituvat opiskelemaan asiasta :)

Kuva räpin alkusanoista: Räppi

VINKKI: Esimerkkejä erilaisista ryhmätyömenetelmistä, joiden avulla voit luoda myönteistä ilmapiiriä ja kuuntelua.

Muista verkostoitua: 

"Opettajien verkostoituminen on yhä varsin vähäistä lukuunottamatta opettajia, joille se on työn vuoksi suoraan välttämätönntä, esimerkiksi erityisopettajille tai opoille. Useimmat opettajat tekevät omassa koulussaan yhteistyötä muiden opettajien kanssa, mutta ulkoinen verkostoituminen puuttuu. Sitä ei tarvita, ei ehkä osata tai se ei luontevasti tunnu sopivan työhön. Verkostoituneet opettajat ovat kuiitenkin tyytyväisiä ulkoiseen yhteistyöhön: se rikastaa omaa osaamista, antaa ideoita ja ajatuksia ja osaltaan tuo ammatillista yhteistyötä yksintyöskentelyyn."                  - opetushallitus- 

Vinkkejä sosiaalisesta mediasta: 

• Facebook
• Youtube
• Blogi
• Twitter
• Linkedin
• Piterest
• Instagram                

   Lähteinä käytetty

• Pruuki, Lassi. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja. Edita.2008. Helsinki.
• Asiantuntijuuden jakaminen opettajien työyhteisössä